Hostel2

Sitten niihin hyviin asioihin tässä hostellissa:

Ihan ensimmäiseksi täytyy mainita, että tää on varmaan kaikista halvin koko Windhoekissa. Meillä maksaa yksi yö about 5€ ja muualla ei tosiaan tarjota huonetta, vettä, sähköö ja uima-allasta tolla hinnalla. Netistä me maksetaan joku 8€ kuukaudessa ja se toimii suhteellisen hyvin. (tietenkin se pätkii, mutta mitä voisi odottaa Afrikassa?) Muualla hinnat ovat helposti tuplaten sama tai jos hankkisi oman kämpän niin joutuisi maksamaan kaikesta erikseen, mikä tekisi hinnasta paljon korkeamman! (plus ei olisi uima-allasta)

Maisemaa lähikaupalta meidän hostellia kohti. Hostelli on suht lähellä tota kirkkoa.

Hostellin emäntä pitää aina omassa jääkaapissaan kylmää kaljaa, viiniä ja siideriä, joita me saadaan ostaa halvalla. Ne maksaa jonku 15$ eli jotain about vähän yli euron luokkaa... Myöskin täältä pystyy vuokraamaan kaikkia retkeilyvälineitä ja mm. nelivetoauton, jos haluaa lähteä katselemaan dyynejä. Sielä ei ilmeisesti ole paljon hostelleja, joten telttailu on suositeltavaa. Teltat on auton katolle laitettavia, joten siitä plussaa ja niihin mahtuu yhteensä 4 henkeä. Myöskin pääsiäiseksi hostelli järjestää retken joka kiertää vähän kaikkialla mm. Victorian putouksilla ja hintaa oli joku alle 100€ muistaakseni, joten kuulostaa tosi hyvältä! Hommaan kuului ruuat ja matkat ja sisäänpääsyt, mutta ei juomia.

Mansikkamaitoa pillillä. Tein itse hartioille boleron, siitä varmaan myöhemmin lisää :D

Hostellilla on koko ajan henkilökuntaa läsnä. Emäntä jopa asuu täällä, että jos yöllä olisi joku hätä niin ensin voisi pyytää apua yövartijalta, joka ilmeisesti ”asuu” uima-allasalueella tai sitten isommissa ongelmissa herättää emäntä. Täällä myös siivooja imuroi meidän huoneen ja vie sieltä roskat, joten meidän ei tarvitse itse pahemmin siivota. Siivooja myös tiskaa, jos onnistuu syömään ja sotkemaan oikeeseen aikaan. Keittiössä on purkki, johon voi laittaa siivoojalle tippiä ja koska se on niin kiva niin päätettiin kerätä sinne aina meidän pikkukolikot, koska ei osata oikeen käyttääkkään niitä.

Muutenkin hostellissa on todella ystävällistä ja mukavaa porukkaa. Koskaan ei tarvitse olla yksin mikäli ei halua. Kaikki tervehtivät toisiaan aamusta asti iloisesti.

Maisemaa meidän tienhaarasta (Roentgenstrasse) lähikaupalle päin.

Sijainti on ehdottomasti plussaa! Pienen kävelymatkan päässä mäen päällä on ruokakauppa (joka on auki myös sunnuntaisin!) ja pankkiautomaatti. Viereistä katua suoraan kävelemällä about kolme korttelia pääsee meidän Turismin koululle, eikä pääkampuksellekkaan ole kuin 5-10 min kävelymatka riippuen tietenkin kävelynopeudesta. Vähän isommalle ostoskeskukselle, jossa on myös ruokakauppa kävelee vartissa ja ravintolakin oli yhden korttelin päässä, joten kaikki on ihan käden ulottuvissa. Baareja tai tälläsiä ei olla vielä tsekattu, mutta niihin nyt mennään muutenkin oman turvallisuuden vuoksi taksilla eikä koskaan yksin.

Pyykin pesua en ole itse vielä koittanut, mutta siinäkin palvelu on kuulemma ensiluokkaista, johtuen lähinnä hyvästä siivoojasta. Siivooja oli nostanut saksalaisten poikien pyykit kuivumaan, vaikka oikeesti se olisikin pyykkääjän oma homma. Pyykkäys ei myöskään ole kallista vain 35$/kerta (n.3€). Vaatteet tietenkin kuivuvat ulkona todella nopeasti ja ainakin mun pyyhe ja biksut on kuivuneet sisätiloissakin yhden yön aikana, joten ilma ei ainakaan ole turhan kostea.

Hostel1

Ollaan kotiuduttu suhteellisen hyvin meidän nykyiseen ”kotiin”. Täällä on kuitenkin verrattuna Suomeen muutamia kummallisia juttuja ja sääntöjä on tietenkin kunnon liuta! Mä olen kerännyt sekä "hyviä", että "huonoja" asioita tästä hostellista ja aloitan niiden huonompien tai oudompien juttujen läpikäynnillä. Huomenna sitten nostan enemmän parempia fiiliksiä ilmoille.

Tiskaaminen ja muutenkin keittiössä toimiminen on hieman vaikeeta. Meille on varattu 4:lle tytölle yksi hylly jääkaapista, mikä ei ole kauheen paljon, kun kaikki haluisivat mieluiten kylmää mehua ja ruokaa. Kuivaruuat ja muut säilytetään pahvilaatikoissa keittiössä olevassa ruokakomerossa. Hanasta tuleva juomavesi menee ensin suodattimen läpi, mikä tekee vedestä vieläki lämpöisempää. Tyttöjen mielestä se vesi maistuu ihan järvivedelle, mutta mulle se maistuu suhteellisen hyvin ainakin sitruunamehun kera. Ostettiin Anniinan kanssa myös mukit, jotka pitävät kylmän kylmänä ja kuuman kuumana. Se oli ihan sairaan hyvä ostos, enkä muita mukeja oikeen haluakkaan käyttää, koska täällä tiskaaminen tuntuu jotenkin ongelmalliselta. Tiskiin ei oikeastaan saisi käyttää paljon ollenkaan vettä ja huuhteluvedellä pestään aina seuraavat astiat. Todella hygieenistä ja tiskaus sujuu tietenkin ikivanhalla sienellä. Se on kumma kun ei ulkomailla tajuta käyttää tiskiharjoja!

Vessassa ja suihkussa on myös vähän eriskummallisuuksia. Vessoja on kaksi ja niissä on yleensä ikkunat auki. Jos illalla menee suihkuun tulee sinne myös ötököitä, koska ne tietenkin seuraavat valoa. Ikkunoita ei kuitenkaan oikeen viitsi sulkeakkaan tai vesi höyrystyy sisälle. Toisesta vessasta näkee suoraan uima-altaalle mikäli ikkuna on täysin auki, niin siinähän on sitten kiva mennä suihkuun! Samaisessa vessassa myös vessan veto ei suju oikeen kauheen hyvin vaan kaikkien isot hädät jäävät kellumaan pönttöön. Ihan perus sääntönä on myös, että hiukset kerätään myös tietenkin suihkukaivosta käynnin jälkeen. Kyllähän täällä käy siivooja, jonka hommaa senkin luulisi olevan, mutta koitetaan kuitenkin välttää tukkeumia.

Meidän huoneessa on periaatteessa 4 kaappia, niistä kaksi on niin korkeella, ettei sinne voi normaali ihminen ylettyä. Ehkä tikapuilla tai jos siirtäisi jonkun kerrossängyn siihen eteen. Meillä siis neljä tyttöä jakaa kaksi kaappia! On aika tukalaa. Myös meidän huoneessa on ikkunassa hyttysverkko, mikä on tosi hyvä juttu! Kukaan ei ole vielä saanut minkäänlaisia pistoksia tai muita. Poikien huoneessa on vaan yläsängyissä on hyttysverkot, joten esimerkiksi Jarilla on kauheesti jäävätän näkösiä ja kokoisia pistoksia/puremia.

Sähköä täytyy säästää. Se ei ollut yhtään yllättävä asia, joten aina kun on poissa huoneesta pitää sammuttaa valot ja laittaa pistorasiat pois päältä. Ollaan tehty lähinnä niin, että ladataan tietokoneemme ja kännykkämme öisin, jottei ylikuormitettaisi sähköä, koska jos se tapahtuu niin tältä alueelta voidaan katkaista sähköt kokonaan tunniksi tai pariksi. 

Sisään tänne Hostelliin pääsee vain soittamalla ovikelloa tai huutelemalla oven avausta. Ulko-ovi on sähköllä toimiva liukuva portti ja muut ovet ovatkin oikeastaan aina auki. Ilmeisesti jossan vaiheessa yöllä varija laittaa myös jotain muita ovia kiinni, mutta siitä me ei tiedetä mitään kun ei olla yökukkujia! Myöskään huoneen ovissa ei periaatteessa ole lukkoja. Emäntä sanoi kyllä, että meidän huoneeseen löytyy kaksi avainta, mutta meitä asuu sielä neljä, joten eipä sitä voi lukkoon laittaa. Myöskään mitään turvalokeroita ei ole. Pitää vain luottaa siihen, että kukaan ei varasta mitään. Onneksi oikeestaan kaikilla on täällä omat hienot tietokoneet ja monilla on suhteellisen uusia kännyköitäkin (paitsi suomalaisilla), joten eipä kukaan himoitse toisten omaisuutta. Jos tänne tulee vierailijoita niin niitä ei saa viedä sisään ettei kenellekkään tule himotusta varastaa mitään meidän juttuja. Sitä ei halua, mitä ei tiedä olevan.

Uima-allasalueellakin on jännä juttu! Tää hostelli vuokraa ”luksus telttoja”, jotka on oikeestaan uima-altaan vieressä olevat katetut alueet. Jos sielä asuu jotain niin uima-altaalta vähenee sänkyjen verran... eli ne vähän niinku vie meidän aurinkotuolit! Meidän huoneesta myös vietiin yksi patja yhdeksi yöksi teltoille. En kyllä itse haluaisi maksaa siitä enempää, että nukkuisin ulkona uima-allasalueella hyttysverkkojen alla! (mutta ilmeisemmin Elli ja Anniina tykkäis siitä) Sisällä tuntuu olevan sata kertaa turvallisempaa, varsinkin kun kaikki tavaratkin olisivat vain jonku verhon takana, eikä missään oikeessa huoneessa. Altaalla ei saa myöskään läiskyttää vettä, joten sielä ei voi pelailla mitään pallopelejä tms... Me not like.

Oryx rump steak, please!

Iltaa!

Tänään aamulla meillä oli tapaaminen koululla ja koitettiin ehtiä sinne kymmeneksi. Kuitenkin Afrikkalaiseen tapaan kuuluu niin oltiin vähän myöhässä... Saatiin vähän infoa tulevaisuudesta ja muun muassa viisumeista, koska ollaan nyt täällä viikosta kolmeen kuukauteen kestävillä turistiviisumeilla. Jokaisella henkilöllä on siis passissaan eri aika, mikä on todella jännä juttu. Me saatiin Anniinan kanssa kolmen viikon aika hankkia opiskelijaviisumi, minkä pitäis olla oikeestikkin riittävä aika.

Koululla ei mennyt kauheesti aikaa. Tapaamisen jälkeen käytiin maksamassa rekisteröintimaksu koululle, koska meitä kohdellaan täällä kuin 1. vuoden opiskelijoita siitä huolimatta, että ollaan omassa koulussamme jo korkeemmilla asteilla. Mä olin tuhma tyttö ja käytin isän Visaa, koska mulla ei oo tilillä rahaa ennen ku opintotuki tulee, sitä siis odotellessa! Käytiin sitten ostoskeskuksessa, joka on jotain Koskikeskuksen kanssa samaa kokoluokkaa tai jotain. Sielä oli iso supermarket, josta shoppailtiin ruokatarvikkeita suhteellisen edullisesti. Ainakin liha oli paljon halvempaa kuin Suomessa ja vaikka kaikki väittää, että jotkut tuotteet on kalliimpia niin en usko niitä!

Ei olla vielä saatu aikaiseksi laitettua tavaroita kaappiin matkalaukuista. (tää ei varmaan yllättänyt ketään?) Koitetaan ehdottomasti tehdä se huomenna, koska tavaroiden etsiminen isosta kasasta on kauheen vaikeeta plus siivooja ei suostu tuleen siivoon meidän huonetta jos lattialla on tavaraa! Kuitenkin, huone on ihan kiva, vaikka eilen kuultiin, että sielä saattaa olla hämähäkkejä. Se ei tosin onneksi haittaa kuin Anniinaa ja Elisaa.

Suurimmaksi osaksi loppupäivä kulutettiinkin altaalla. Kuvat ei nyt näytä ehkä niin aurinkoisilta ja lämpimiltä, kuin täällä on. Oikeestaan nyt pitäisi kaiken järjen mukaan sataa paljon, mutta täällä on todella kuivaa, mikä ei ole ilmeisesti normaalia. Me tosin nautitaan siitä! Tässä saatiin ensimmäiset väritkin pintaan, jotka ovat lähinnä punaista, mutta ei se mitään! Kukaan ei palanut pahasti.

Happy Girl with her new top.

Happy girl without the top.

Kirjaimellisesti auringonpalvontaa suomalaisten ja saksalaisten kera.

Takapihan kukkapuu on ihana <3

Some foot.

Perheen kissimirri

Illalla, kun mä olin jo syönyt jäätävään nälkääni papuja Suomalaisjengi (5 henkee) ja yksi saksalainen kaveri päätti lähteä ravintolaan. No, ei siinä pavut paljon haitannut, koska mulla oli koko ajan jäätävä nälkä ja muut väittivät etteivät tunne näläntunnetta näin lämpimässä. Pyh, ruokaa tänne ja äkkiä ja paljo!

Korttelin päässä oleva Afrikkalainen ravintola

Jengi miinus minä.

En haluisi asua tuola, jokapaikassa on piikkilankaa, mutta toi on ehkä jo vähän liikaa! 

Ruokalistaa. Otettiin Anniinan kanssa toiseks viimenen ateria Afrikkalaisella Oshifima puurolla, joka ei maistunut miltään.

Sain Henkalta ihana kuvauspossun läksiäislahjaksi

Possu pääsi myös illalliselle. Alkupalaksi meille tarjottiin Afrikkalaista makeaa leipää voin kera. Se oli vähän kuin kuivakakun ja perus leivän sekoitusta. Syötiin ruuat ulkona ja katseltiin uskomattoman kaunista auringonlaskua ja nautittiin Afrikan tunnelmasta. Tää ei tosiaan ole siis sellaista jota ensimmäisenä tulee mieleen Afrikasta. Täällä on paljon suhteellisen uusia rakennuksia ja vieressä tässä asuu Kiinan suurlähettiläs, joka asuu tollasessa jäätävän kokoisessa (se koko kortteli, joka kierrettiin ravintolaan mennessä) kompleksissa...

Kuvia meidän asuntiloista ja ehkä videookin koitan latailla tänne, jotta pääsette paremmin perille siitä, miltä täällä näyttää! Oli muuten aika jännä olla ainoat valkoiset ihmiset koulun kampuksella.