En muka ole tehnyt mitään -päivä

Mulla ei ole normaalioloissa aikomusta kirjotella tänne ihan joka ikinen päivä, mutta tänään oli pakko tulla vielä pistään pari kuvaa. Oikeestaan ne kaksi ainoota, jotka tänään otin. Harmittaa vähän etten ottanut kuvia kun käytiin tutustumassa meidän Tourism -kouluun, mutta ehtiihän sitä! Saatiin myös infoo, että meidän koulupuvun täytyy olla musta hame, valkoinen kauluspaita, mustat kengät ja mustat sukat. Jes. Ensimmäiseen koulupäivään lauantaina ei kuitenkaan aijota pukeutua kuin omiin vetimiin, koska koulun jälkeen on kyyditys grillibileisiin jotka koulu järjestää. Maanantaina pitää sitten olla tositoimissa klo 7.45.

Bongasin meidän hostellin pihasta mangopuun, harmi ettei noita uskalla syödä tai emäntä saattais suuttua...

Kaikista tärkein asia kuitenkin tänään, josta halusin tulla ilmoittamaan oli se, että me siivottiin meidän huone! Nyt jopa lattiaa näkee ja vaatteet voisi ehkä löytää ilman puolentunnin etsintää!

Oon koittanut kisuttaa Anniinaa kirjottaan tänne, koska sillä olis aivan varmasti hauskoja pikku tarinoita kerrottavana, jotka valitettavasti varmaan unohtuu jos niitä ei laita muistiin mihinkään. Koitan siis keräillä niitä ylös jos se ei itse halua niitä tulla julkaisemaan.

Oryx rump steak, please!

Iltaa!

Tänään aamulla meillä oli tapaaminen koululla ja koitettiin ehtiä sinne kymmeneksi. Kuitenkin Afrikkalaiseen tapaan kuuluu niin oltiin vähän myöhässä... Saatiin vähän infoa tulevaisuudesta ja muun muassa viisumeista, koska ollaan nyt täällä viikosta kolmeen kuukauteen kestävillä turistiviisumeilla. Jokaisella henkilöllä on siis passissaan eri aika, mikä on todella jännä juttu. Me saatiin Anniinan kanssa kolmen viikon aika hankkia opiskelijaviisumi, minkä pitäis olla oikeestikkin riittävä aika.

Koululla ei mennyt kauheesti aikaa. Tapaamisen jälkeen käytiin maksamassa rekisteröintimaksu koululle, koska meitä kohdellaan täällä kuin 1. vuoden opiskelijoita siitä huolimatta, että ollaan omassa koulussamme jo korkeemmilla asteilla. Mä olin tuhma tyttö ja käytin isän Visaa, koska mulla ei oo tilillä rahaa ennen ku opintotuki tulee, sitä siis odotellessa! Käytiin sitten ostoskeskuksessa, joka on jotain Koskikeskuksen kanssa samaa kokoluokkaa tai jotain. Sielä oli iso supermarket, josta shoppailtiin ruokatarvikkeita suhteellisen edullisesti. Ainakin liha oli paljon halvempaa kuin Suomessa ja vaikka kaikki väittää, että jotkut tuotteet on kalliimpia niin en usko niitä!

Ei olla vielä saatu aikaiseksi laitettua tavaroita kaappiin matkalaukuista. (tää ei varmaan yllättänyt ketään?) Koitetaan ehdottomasti tehdä se huomenna, koska tavaroiden etsiminen isosta kasasta on kauheen vaikeeta plus siivooja ei suostu tuleen siivoon meidän huonetta jos lattialla on tavaraa! Kuitenkin, huone on ihan kiva, vaikka eilen kuultiin, että sielä saattaa olla hämähäkkejä. Se ei tosin onneksi haittaa kuin Anniinaa ja Elisaa.

Suurimmaksi osaksi loppupäivä kulutettiinkin altaalla. Kuvat ei nyt näytä ehkä niin aurinkoisilta ja lämpimiltä, kuin täällä on. Oikeestaan nyt pitäisi kaiken järjen mukaan sataa paljon, mutta täällä on todella kuivaa, mikä ei ole ilmeisesti normaalia. Me tosin nautitaan siitä! Tässä saatiin ensimmäiset väritkin pintaan, jotka ovat lähinnä punaista, mutta ei se mitään! Kukaan ei palanut pahasti.

Happy Girl with her new top.

Happy girl without the top.

Kirjaimellisesti auringonpalvontaa suomalaisten ja saksalaisten kera.

Takapihan kukkapuu on ihana <3

Some foot.

Perheen kissimirri

Illalla, kun mä olin jo syönyt jäätävään nälkääni papuja Suomalaisjengi (5 henkee) ja yksi saksalainen kaveri päätti lähteä ravintolaan. No, ei siinä pavut paljon haitannut, koska mulla oli koko ajan jäätävä nälkä ja muut väittivät etteivät tunne näläntunnetta näin lämpimässä. Pyh, ruokaa tänne ja äkkiä ja paljo!

Korttelin päässä oleva Afrikkalainen ravintola

Jengi miinus minä.

En haluisi asua tuola, jokapaikassa on piikkilankaa, mutta toi on ehkä jo vähän liikaa! 

Ruokalistaa. Otettiin Anniinan kanssa toiseks viimenen ateria Afrikkalaisella Oshifima puurolla, joka ei maistunut miltään.

Sain Henkalta ihana kuvauspossun läksiäislahjaksi

Possu pääsi myös illalliselle. Alkupalaksi meille tarjottiin Afrikkalaista makeaa leipää voin kera. Se oli vähän kuin kuivakakun ja perus leivän sekoitusta. Syötiin ruuat ulkona ja katseltiin uskomattoman kaunista auringonlaskua ja nautittiin Afrikan tunnelmasta. Tää ei tosiaan ole siis sellaista jota ensimmäisenä tulee mieleen Afrikasta. Täällä on paljon suhteellisen uusia rakennuksia ja vieressä tässä asuu Kiinan suurlähettiläs, joka asuu tollasessa jäätävän kokoisessa (se koko kortteli, joka kierrettiin ravintolaan mennessä) kompleksissa...

Kuvia meidän asuntiloista ja ehkä videookin koitan latailla tänne, jotta pääsette paremmin perille siitä, miltä täällä näyttää! Oli muuten aika jännä olla ainoat valkoiset ihmiset koulun kampuksella.

Namibia, finally.

Vihdoinkin perillä! Voin kertoa, että tollasessa yli vuorokauden matkustuksessa paikat puutuu, mutta mä sain ihmeen hyvin nukuttua koneessa. Anniina tosin nukkui yhteensä varmaan tunnin. Tavattiin jo Suomessa lentokentällä pari muutakin, jotka tulivat meidän kanssa samaan hostelliin asumaan, joten oli suhteellisen turvallinen olo kaikilla kentilla ja sillai kun tiedettiin koko ajan ettei olla ainoita Namibiaan matkaajia. Viimeinen lento tosin meillä oli eri ja se oli vähän outoa, koska ne lennot saapuivat Windhoekkiin about vartin erolla.

Väsy ja nälkä on kova ja muut pitää hauskaa ja tutustuu muihin hostellin vieraisiin ulkona, joten koitan pitää nyt löpinät lyhyinä ja esittää matkantekoa ja meidän tämänhetkistä käsitystä Windhoekista kuvina.

Pitkät lennot ovat siitä kivoja, että saa katsella leffoja omalta kosketusnäytöltään.

British Airways tekee jonkinlaista hyväntekeväisyyttä Afrikassa ja annettiin sinne loput euromme.

Johannesburgin ympärillä on "hieman" asutusta. Tota jatkui ihan äärettömän kauas.

Namibia näytti ilmasta tylsältä. Vain hiekkaa ja pusikkoa. Eikä toi siipi parantanut maisemia ollenkaan!

Ensikosketus Windhoekkiin oli lentokenttä, jossa tapeltiin viisumien kanssa, mutta onneksi kaikki pääsi maahan!

Vuoria näkee vähän jokapuolella. Maisema ei tosiaan ole niin tasaista kuin voisi kuvitella.

Ennen tota rautatiesiltaa nähtiin ELÄVÄ APINA tien vieressä, myöhemmin nähtiin ainakin viisi lisää!

Windhoekin "nähtävyys" eli piparkakkutalon tapainen kirkko. Ajettiin tän ohi matkalla hostellille. Pääkampus on tossa vieressä.

Bye!

Juhuu! Lentokentällä ollaan! Lento Lontooseen lähtee 17.10 ja sitä odotellaan Helsinki-Vantaan surkeaa nettiä hyväksi käyttäen. Jännittäminen ei vielä kummallakaan ole pahemmin alkanut, katsotaan koska se tulee... Vaikka mä taisinkin pari pisaraa heittää ilmoille, kun poikaystävä heilutti ikkunasta mun lähtiessä. Toivotaan, että itkut oli sitten siinä. Tästä eteenpäin odotellaan, että oltaisiin Afrikan auringon lämmössä, joka tapahtuu huomenna joskus puoli kolmen aikaan. Siitä sitten pitäisi olla auton odottamassa kyyditsemään meidät Paradise Gardeniin. Seuraavalle 10:lle päivälle katseltiin tossa lämpötiloja, jotka näyttää aika kivoilta. Ei ole hirveemmin edes sadetta luvattu, aurinkoista tai puolipilvistä ja 30-35 astetta lämpöä! Nam <3

 Ja koska kaikkia kuitenkin kiinnostaa kaikki Namibian sääjutut niin tossa yläpuolella on keskiarvoja lämpötilasta ja sademäärästä. Ylempi kaupungeista on siis se, jossa me asustellaan.

(Anniina ei saanut koko tässä ajassa nettiään toimimaan kun kirjoitin tän postauksen, kummallista touhua!)

Medication

Vihdoinkin kaikki rokotteet yms hössötykset otettu! Voin, kertoo ettei ole mitään halpaa lystiä! Mulla oli jo ennestään A-hepatiitti, eikä se B ollut pakollinen, mutta suositeltava, jos vaikka saan jostain neulasta tai puukosta piston. B-hepatiitti maksoi hitusen yli 50€ per pistos ja sitä täyty ottaa kaksi pistoa ennen lähtöä kuukauden välein ja vielä 5kk päästä täytyy ottaa yksi. Sitten mulla pitäisi olla suoja hepatiitteja vastaan ainakin 40-vuoden ajan!

Aluksi mua ei kiinnostanut kauheesti ottaa mitään rokotteita "turhaan", mutta en tiedä miten se lääkäri puhui mut ympäri kaikkiin... (paitsi poliontehosteeseen!) Tai sitten se ei ees kysynyt mun mielipidettä vaan suoraan kirjoitti reseptin. Meidän asuinpaikassa Windhoekissa ei ole oikeestaan mitään vaaraa, johon täytyisi ottaa joku rokote, mutta sitten jos mennään retkille yms. vaeltamaan niin ne luultavasti on ihan hyödyllisiä. En edes ole silti lukenut sitä jäätävää rokotteista ja muusta matkailijalle tärkeestä kertovaa paperinippua, jonka lääkäri antoi mulle. Hups. Nyt on kuitenkin pistettynä perus jäykkiksen lisäksi keltakuume (jonka todistuksesta kannattaa ottaa kopio, koska sitä saatetaan Afrikan rajoilla kysyä). Muut rokotteet otinkin suullisesti elikkä Lavantauti meni kapseleina kolmena päivänä peräkkän ja kolera juomana, joka maistui oikeasti ihan hyvälle viikon välein juotuna. Koleran liuos maksoi jonku vähän yli 60€ ja Lavantauti.... ööö... no, se oli paljon halvempi. :D

Asutaan myöskin malariavapaalla alueella, joten lentäessä tai Windhoekissa meidän ei täydy syödä malarialääkitystä, vaikka lääkärit siitäkin sanoivat, että sitä kannattaisi ensin testata Suomessa, jotta tietää että se sitten sopii jos mennään joillekkin retkille. Meidän suunnitelma oli ostaa lääkkeet vasta paikan päältä, koska aiemmin Windhoekissa vaihdossa olleet tytöt kertoivat meille niitä löytyvän. Nyt kuitenkin meidän luokkalainen lupasikin antaa meille sen malarialääkkeet, joita se ei pystynyt syömään Afrikassa ollessaan. Niillä sitten koitetaan pärjäillä. Lääkkeen nimi tais olla Lariam (tai sitten se ei ollut, kun muisti on vähän hatara). Paapi hössöttää jostain leikkausveitsestä ja tipastakin, että se varmaan meille sellaisetkin tuo, vaikka mun mielestä toi on vähän ylihössötystä, kun kuitenkin ollaan suurin osa kaupungissa eikä missään ambomaalla. No, toivotaan ettei sellaisia ainakaan tarvittaisi!

Vähän lievemmin alkoi hössöttään mun sairaanhoitaja tätini, joka antoi mulle matkaan parit laastarit, jotka poistavat bakteereita haavasta ja sitten sellaista liuskaa, jonka saa leikattua oikean kokoiseksi haavaan, joka poistaa bakteereita. Tälläinen hössötys oli ihan tarpeellista mun mielestä, koska haavoja voi saada helpostikkin meidän vieraillessa jossain ambomaalla. Turistiripuli on myös yleinen sairaus niin ostin pienen pakkauksen Precosaa, joka auttaa kuulemma myös salmonellan oireisiin! Rokotushoitaja suositteli syömään sitä koko matkan ajan, mutta eipä tainnut hoitaja ihan ajatella, että mä olen sielä oikeesti sen 5kk. Tän lisäksi ostin PunkkiÄssää, joka on kaikista vahvinta Suomessa myytävää hyttysmyrkkyä. Totakaan en aijo käyttää muuta kuin sielä ambomaalla ollessa.

Eilen apteekissa ollessa mulla oli mielessä vielä joku juttu, joka kannattaisi ostaa, mutta ehdin sen unohtaa hankkiessani rokotetta enkä sitten ole muistanut sitä enää. Tää teksti on kyllä kertonut varmaan kaiken mun huonomuistisuudesta kun melkein joka kappaleessa on jotain mitä en muista! :D Mun mielestä kuitenkin melkein kaikki peruslääkkeet, rasvat ja muut on nyt ostettuna, eli voin alkaa pakkaamaan! Ahahaa siis pakkaan edellisenä iltana ennen lähtöö!

26 yötä lähtöön

Pakko fiilistellä uudenvuoden kunniaksi meidän helmi-kesäkuun "asuntoa". Sain sähköpostiin vahvistuksen, että meidän rahat on tulleet tilille, joten ei jäädä ainakaan puille paljaille heti Windhoekkiin mennessä. Nyt Suomen kamaralla odottelee kaksi niin iloista tyttöä ja laskee öitä lähtöön!

Jonkun backbackerin video meidän hostellista:
(harmi ettei kahden hengen huoneita näy...)



Seuraavana varmaan mietitäänkin sitten jo meidän pakkausfiiliksiä. Huhhuh, tammikuu tulee varmasti meneen niin hurjaa vauhtia oli ettei tosikaan!