Swakopmund, the city by the sea.

Oltiin siis pari viikonloppua sitten minilomalla Namibian merenrannan suurimmassa kaupungissa Swakopmundissa. Ehdittiin ihan kivasti kierteleen siinä kaupungillakin. Harmi vain, että oltiin sielä kansallisen vapaapäivän aikaan, joten koko paikka oli lähes autio! Oli jännä nähdä kadut myös normipäivänä elikkäs pari viikkoa sitten perjantaina, koska silloin paikalliset tuli ulos kodeistaan ja kaupungilla näki väkeä. Muuten paikka vaikutti melkein autioituneelta.

Ainoana aurnkoisena hetkenä hippitunnelmissa.

Oikeastaan koko aikana Swakopmundissa ei ollut lämmin. Perjantai iltapäivän paistoi aurinko ja silloin oli myös oikeastaan ainut aika kun ei ollut yhtään vilu. En tiedä mitä asteita sielä oli, mutta koska aurinko ei paistanut ja tuuli oli viileä niin ei hypitty riemusta. Villasukat oli taas kerran hyvin tärkeä varuste!

Ajateltiin, että koska Swakopmund on merenrannalla tulisi sieltä saada Namibian parhaat kalaruuat ja niin me saatiinkin. Tosin itse en koittanut muuta kuin Sushia, mutta se oli törkeen hyvää!!! Kimmo koitti myös lauantai iltana Tug ravintolassa (joka on ilmeisen suosittu ja tunnettu ravintola aivan rannalla) tonnikalapihviä ja se oli täydellistä. Minä tietenkin olin kateellinen, kun sain Nice nimisessä paikassa Windhoekissa ylipaistettua pahaa tonnikalaa. Annokset Tugissa oli tosi isot ja jälkkäritkin herkkua, vaikka itse en sellaista jaksanut salaattini jälkeen syödä. Niin ajatelkaa. Salaatti oli niin iso ja täyttävä että söin jälkkärivatsanikin täyteen! 

Swakopmund on todella saksalaisen tyylinen kaupunki. Kun sinne saapuu junalla ikkunasta saa katsella rutosti hiekkaa pitkän matkaa (tai no, niin kauan kuin on valoisaa) ennen kuin pienen kaupungin taloja alkaa tulemaan vastaan. Tuuli on aika aika kova, eikä tuola voi sellasta oikeaa rantalomaa viettää. Tai ehkä kesällä. Muutenkin tuntui kun tuola kulki, että sielä asuu todella paljon Saksalaisia, koska valkoihoisia ihmisiä käveli ainakin meitä vastaan enemmän kuin tummia. Voi myös johtua turisteista.

Löydettiin sattumalta joku torni, johon maksoi 15N$ sisään. Sieltä oli todella kivat näkymät ja oikeestaan sieltä näki koko Swakopmundin ja vielä vähän ylikin aavikolle asti. Torni oli joku neljä kerroksinen. Voisi siis kuvitella ettei sieltä näe mitään. Paikan talot ovat kuitenkin maksimissaan kaksikerroksisia. Epäilen tämän rakennustavan johtuvan siitä jäätävästä tuulesta, mikä tuola usein velloo. Pahemmilta hiekkamyrskyiltä Swakopissa on ilmeisesti säästytty, vaikka Namib -autiomaa onkin aivan siinä vieressä. Namibin alueella on muuten kolme kaupunkia. Rannikolla Swakopmund ja Walwisbay (jossa käytiin pikaisesti, siitä lisää ens kerralla) ja keskellä aavikkoa on Sossusvlei, joka me jätettiin väliin. Siitä voi lukee lisää Elisan blogista Täältä *Klik*. Se pitää vielä sanoa tuosta säästä, että vaikka ollaankin autiomaan reunamilla niin mun mielestä paikka on suhteellisen kostea! Öisin mereltä tulee kauheet määrät sumua ja mä ainakin ekana ja toisenakin aamuna vielä luulin, että yöllä olis satanut. Maa oli kuitenkin täysin märkä vain sen sumun vuoksi.

Rannan tuntumassa on myös kaunis Punavalkoinen majakka

Kaupungin reunan erottaa selkeästi ja taustalla alkaa kohoamaan simän kantamattomiin dyynejä.

Torniin kiivennyttä poppoota. Vähän kuin olisi omalla parvekkeella ollut, mut maisemat oli kyllä kivemmat!

Swakopin yleisimpiin nähtävyyksiin kuluva laituri. Tuonnekkin käveltiin. Laiturin alkupäässä Tug ravintola (ei näy tässä)

Niin taiteellista. Joku tipu oli juossut rannalla.

Auringonlaskua odotellessa rannalla

Tämän blogin kirjoittajapariskunta ja todella nopeasti laskeva aurinko, 

Lapset on terveitä, kun ne leikkii. (mutta sairaita, kun ei osaa lopettaa)

Onnellinen poika hiekan sisällä. Voi Kimbe raukka, tais olla hiekkaa jokapaikas ton jälkeen!

Ei tööttäillä täällä. Hienostoaluekeskustaa tai jotain muuta perin saksalaista.

Viimeinen aamu ja aamupalaseurue Cafe Bojosiin matkalla. 

Lopulliset ajatukset olivat kahvilan seinällä. Minkäs sille voi kun on vaan paras!

Lopulta päädyinkin omaan tapaani kertomaan matkasta kuvateksteissä. Tosin en tiedä onko tossa pienessä kaupungissa paljon muuta kerrottavaa. Paljon erilaisia retkiä sieltä pois löytyy ja sielä on myös paaaljon hotelleja yms verrattuna paikan pienuuteen. Me yövyttiin Desert Sky nimisessä paikassa, jossa 4 hengen huoneissa yö maksoi N$140, joten ei paha. Paikka oli muutenkin kiva ja siisti. Sielä oli myös tosi hyvin varustellut keittiöt ja grillausmahdollisuudetkin oli hyvät, kunhan osti itse polttopuunsa.

Ja jos nyt vaikkapa tässä välissä, vaikka tuolta reissulta yksi postaus vielä pitäisi tehdä kerron Swakopmundista poistumisesta. Meitä oli 11 ja joku outo tyttö ja kuski. Lähdettiin siis tilataksilla, joka maksoi N$150. Eli ei kauheesti 4 tunnin taksimatkasta yhdellä pysähdyksellä. Tilaa ei bussissa hirveesti ollut, mutta sopu sijaa antaa ja matkalla koettiin kaikke mukavaa mm. Ellin ja Anniinan karkkikihlat. Ne kihlat tosin purkautukin matkan varrella, mutta se oli kuulemma lyhyt, mutta onnellinen liitto. Tämän tasoisista jutuista siis voimme päätellä, että retken jälkeen kaikki olimme hyvin väsyneitä. Kotiin Windhoekkiin palattua Topsukan kanssa (ja autto Kimbekin) tehtiin perisuomalaista Jauhelihakeittoa. Kaksi isoa kattilaa meni tyhjäksi, joten kaippa se maistui muillekkin :)