torstai 21. helmikuuta 2013

Safari

Tiistaina lähdettiin extempore matkalle n.25km päässä sijaitsevaan pustoon. Täällä nää eläinpuistot on ihan kivoja, kun sielä on eläimet vapaana ja katselu tehdään jeepin kyydistä, joten ei tarvitse itse kuluttaa energiaa eläinten etsimiseen. Meidän harmiksemme kuultiin, ettei sielä ollut tällä hetkellä leijonia, seeproja eikä norsuja. Kaikkee muuta katseltavaa kyllä piisasi!

Anniinan kuvaustaidot pääsi valloilleen vessassa ennen safarille lähtöä

Noin puolentoista tunnin kierros maksoi meille 210N$, joka on vähän alta 20€. Ei paha. Lisäksi saatiin kyyti saksalaisilta, jotka olivat vuokranneet auton viikonloppureissua varten. Auton voi vuokrata vähintään 5:ksi päiväksi, joten se oli niillä vielä tiistain. Muuten kaikki oli ihan jees, mutta meitä oli 7 ja autossa oli 5 istumapaikkaa. Jari ja mä hypättiin auton katetulle lavalle, mikä ei ollut maailman miellyttävin tapa matkustaa. Ensinnäkin siksi, että sielä tuli sairaan kuuma ja meillä ei ollut ikkunoita. Oli hieno sielä yrittää kurkkia auton sisäänpäin olevasta ikkunasta, kun muut pysähtyilivät kuvailemaan mm. kivoja antilooppeja. Terve! Sielä tuli sitäpaitsi todella kuuma! Auton lavalla matkusteleminen on kuitenkin ihan laillista täällä, tosin ei turvallista, joten älkäähän te Suomessa pelätkö. :D

Koitan taas pitää höpöttelyn vähemmässä, koska taaskaan en pysty selittämään oikeen mitään ilman kuvia, nauttikaa siis söpöistä eläimistä ja kuvateksteistä!

Näitä ne hidasteli kuvaamaan jo ennen kuin oltiin saavuttu perille. Takakontti kiittää!

Perillä Okapuka ranchilla

Ensimmäisenä ajeltiin jeepillämme, johon mahtui ainakin 12 henkee tsekkaamaan toinen paikan krokotiileistä.

Pelikaanit, oli vilvoittelemassa, tosin ne ei tajunnut mennä varjoon vaan levitteli siipiään.


Tottakai ne myös marssivat tiellä meidän auton edessä.

Anniinan lempikuva pelikaaneista, aikas hyvä otos!

Kiharvi! Noikin oli supersuloisia otuksia ja vain vahtasivat meitä. 

Kaulat ristissä syömässä. Ne joutuu vaihtaan useeseen otteeseen puita, jotta ruoka pysyy maistuvana.

Jotain poroja. Ne lähti juokseen meitä karkuun. Raukat.

Mitään ei jäänyt mieleen mitä antilooppilajeja nähtiin, kun niitä oli NIIN PALJON!

Maailman suloisimpia pahkasikoja! Rakastan noita elukoita, voi Pumba <3

Nää oli ilmeisesti Oryxeja, joiden lihaa täällä syödään paljon, mekin ollaan maistettu ja hyvää on! Vähä ku peuraa.

Naureskeltiin ton punaselle pepulle niin paljon, että pakko laittaa tää kuva. Tiedettiin kyllä, että täällä on niitä punaperse paviaaneja, koska nähtiin niitä josai vaiheessa, mutta punaperse lehmiä? Tai antilooppu toiki oli, mut lehmän kokonen.

Anniina alko harjotteleen luontokuvausta, Onnistuneita otoksia tuli, kun maisemat on yli kauniita!

Kun kirahvi juoksee se näyttää ihan kuin se olis otettu jostain hidastetusta filmistä. Huvittavan söpöä.

Elisan mukaan tälläset on käkkärämäntyjä. Vähän kuin oltaisiin Suomessa!

Pumban äiskä ja pikkusisarukset olivat parkkeeranneet itsensä tiellä olevaan mutakuoppaan. Äiskä ei meinannut millään jaksaa nousta, vaikka pikkuset tökki sitä. Ne ei ees juossut karkuun vaan jäi siihen pällisteleen ku ajettiin hitaasti ohi!

Jäniksen ja peuran sekotuksia tai jotain nää. Juokseminen ja korkeelle hyppääminen on näiden erikoisalaa.

Kaksi viimeistä kuvaa on mun ottamia. Harmittaa etten ottanut possusta possujen kanssa kuvaa vaikka olis ollut mahdollisuus. Ei vaan tullut mieleen. Mutta Kuvaus Possu oli kuitenkin matkassa mukana ja nautti retkestä!

Pikkunen paisti oli äitinsä tissillä, niin suloisia! (tässä vaiheessa Anniinalla loppui akku kamerasta)

Näin peräkontin tyypit kiittivät, kun takaisintullessakin pysähtyiltiin kuvaileen eläimiä. Me ei nähty esim apinoita matkalla, vaikka muut näki. :( Noi istumapaikat oli kyllä valittu harvinaisen huonosti, kun haluttiin vain pois eikä tytöiltä herunut yhtään säälipisteitä, että oltais jaettu tuska ja ne olis mennyt paluumatkaksi takakonttiin. Byhyy, ja selkä kiittää!

Kuvien oikeudet menee tänään Anniinan piikkiin kokonaan. Kiitos vain sille, joka antoi Anniinalle pienellä pantilla kameran matkaan, koska se on superhyvä kamera! Kamera väittää, että siinä olis 8megapikseliä ja joku perus zoomi, mutta oikeestaan kaikista Anniinan tuola retkellä ottamista kuvista tuli supertarkkoja joita mä pystyin jopa leikkelemään vähän vieläkin lähemmäksi, kuin mihin zoomi pystyi. Tai siis joku vois olla sitä mieltä, että se on kuvaajasta kiinni, mutta uskoo ken mitä haluaa. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti