Lättymestari Kimmo vauhdissa meidän hostellin kaasuhellan ääressä
Pakko kyllä myöntää, että loppuviikosta jäi treenaamiset vähemmälle ja herkuttelu sai sijaa sen edestä. Keskiviikkona Kimmon teki mieli lättyjä ja mehän sitten järjättiin lättykestit. Mestari hoiti lättytaikinan ja paiston ja oheistuotteiksi lättyjen kanssa tarjoiltiin siirappia, nutellaa, vaniljajäätelöä ja mansikkahilloa. Ai pojat ku oli hyvä iltapala! Lättyjä tuli jopa sen verran paljon, että meidän hostellin saksalaisvahvistuksetkin saivat osansa.
Saksalaiset vielä dataili, kun onnellinen Elisa sai lätyn eteensä!
Mä en tyytynyt yhteen, vaan otin suorilta käsin kaksi herkkulättyä lautaselle. Nam!
Muutamilla tunneillakin päästiin käymään tällä viikolla koulussa. Nyt ymmärretään miksei tollasista smart boardeista oikeen oo tykätty Suomessa. Hieno ajatushan se on, että taulun kautta voi suoraan kirjotella vaikka powepointille, mutta käytännössä käsialasta tulee huonompaa kuin ala-astelaisilla ja mitään pientä tekstiä sille ei helposti onnistu tekemään. Tollasta on siis meidän oppiminen täällä. Voi terve!
Koulussa hommat ei mene ihan niinkuin strömsössä.
Ystävänpäivänä koulussa meidän piti pukeutua punaiseen. Tosin en ymmärrä miten mä olen muka jättänyt mun kaikki sata pinkkiä toppia Suomeen! Anniinalla sentään oli pinkkiä päällä ja Jarillakin todella edustava Duff -paita. Mä koitin pärjätä punaiseksi värjätyillä huulilla ja lady like hatullani. Ystävänpäivää muutenkin täällä intoillaan ja juhlitaan erilailla kuin Suomessa. Meistä kukaan ei ollut mikään ylitsevuotava ystävänpäiväintoilija, mutta koska kuppikakut maksoivat kaupassa 7kpl n.2€ niin olihan sellaiset pakko ostaa!
Elli herkutteli terveellisesti ennen epäterveellisiä, mutta niin hyviä kuppikakkuja.
Team Finland. Yksi kaikkien kuppikakkujen ja kaikki yhden kuppikakun puolesta!
Tietenkin jokaisesta myös piti ottaa erillinen kuppikakun syöntikuva, koska niitä vain ei voi syödä nätisti millään! Jännä miten noin söpö leivos voi olla niin vaikeeta syötävää.
Herkuttelun jälkeen lähdettiin herkuttelemaan lisää ja mentiin saksalaisten kanssa pitsalle. Aluksi istuttiin ulkona, mutta sitten tuli jäätävä sadekuuro ja jouduttiin ahtautumaan sisään. Onneksi ei jouduttu kauaa odottamaan ennen kuin iso pöytä vapautui. Pitsa oli muuten sairaan hyvää, mutta se oli myöskin aika lähellä Suomen hintaluokkaa.
Ruuan jälkeen oli kaikilla hyvä ja täysi olo
Herkkujen syömisen jälkeen meidän ystävänpäivään kuului karaoke. Mentiin Dylansiin lauleskeleen. Sielä suurinosa porukasta oli valkoista, mikä oli aika kummallista, mutta joillekkin juteltuani tulin siihen tulokseen, että se vain on Windhoekin sellasia mestoja minne valkoihoiset paikalliset tykkäävät kokoontua.
Karaokebaarin tyttöjen vessassa oli muistutus miten kuuluu käyttäytyä.
En sitten tiedä käyttäydyttiinkö asianmukaisesti, vaiko ei !Tässä Nicholen (California) kanssa näytettiin tanssimuuveja
Laulaessa viimeistään menetettiin kaikki käyttäytymisetiketit. Tottakai Namibiassa ollessa piti heti laulaa Lion sleeps tonight. Siitäpä tuo tämän päivän musiikkivalintakin on peräisin. Hauskaa oli ja onneksi toi laulu ei ollut ylipitkä. Muitakin sensaatiomaisia lauluesityksiä meidän esittämänä saatiin kuulla, mutta jääköön ne nyt salaisuudeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti