Treeniä, treeniä.

Jari näytti meidän 16 000km matkan kotiin

Nyt on ihan oikeestikki jo lusittu parit tunnit, tänään jopa mikään meidän valitsemista tunneista ei ollut peruttu! Event managementin opettaja otti yllättävän hyvin sen, että jouduttiin lähteen kesken luennon Supervisory management luennolle, jonka opettaja oli alkuviikon ollut kipeenä. Onneksi jatkossa meidän ei tarvitse lähtee kesken tunnin sieltä, koska supervisory managementin kurssimateriaalit tulee Moodleen (joo, ne käyttää sitä täälläkin!) joten me voidaan aina skipata se tunti ja kattoo asiat netistä. Tai Jari voi kertoa meille josko tunnilla tapahtui jotain järisyttävää, koska sillä ei mene mikään sen kanssa päällekkäin.

Ollaan myös Anniinan kanssa mietitty, että otettais markkinoinnin kurssi täällä. Suomessa ollaan käyty siitä puolet ja saatu 2 opintopistettäkin, mutta kun kaikki muut kurssit menee päällekkäin eikä hirveesti tekisi mieli alkaa opiskelemaan mitään kieliä. Jos ei saada markkinointia niin mä sitten menen espanjan tunneille ja Anniina saa päättää saksan, ranskan, espanjan ja portugalin väliltä. Itse kun olen jo käynyt saksan kurssit Tamkissa niin en voi sitä ainakaan valita.

Jari ja Anniina matkalla ostoskeskuksesta koululle. (Saatiin tollaset reput koululta, joka on Jarin selässä)

Kauppakeskuksessa on yksi mun lemppareimmista Aussikaupoista!!!!! + sata huutomerkkiä!!!!!

Koulupäivät alkaa meillä lähes aina aika myöhään maanantain 7.30 lukuun ottamatta, joten saadaan nukkuakkin ihan kivasti. Tosin täällä melkein automaattisesti tulee herättyä kasin aikoihin. Koulupäivät loppuu muina päivinä paitsi torstaina ennen lounasta, mikä on tosi kiva juttu niin ehtii iltaisin tehdä mitä huvittaa. Tosin jos joudutaan ottamaan joku kieli niin niitä on kaksi kertaa viikossa 17-18. Ollaan tässä parina päivänä käyty ostarissa ennen lounasaikaa. Se tuntuu olevan vähän turhankin lähellä, koska rahaa ei olisi mitä kuluttaa.

Uudet lenkkarit pääsi heti testiin

Flunssälääkkeetkin on sävysävyyn lenkkarien kanssa!

Kuitenkin jotain pakollisia juttuja on täytynyt ostaa, kuten lääkkeitä ja liikuntavarusteita. Mun uudet lenkkarit oli alessa ja sain ne alle 15€:lla!!!  Muut ottivat 4kk salikortin, joka maksoi n.35€/kk. Mä päätin säästää ne rahat ja urheilla itsenäisesti sillä välin kun muut ovat salilla. Vaikka oonkin ollut tässä viikonlopusta lähtien flunssassa niin en jaksa vaan maata koko aikaa, koska en ole enää NIIN kipeä. Nappia naamaan ja lenkille oli eilisen motto. Kävelin muiden mukana jonku puolitoista kilometriä lähelle niiden salia ja sitten juoksin intervallia takaisin hostellille. Tuntuu meinaan pikkusen erilaiselta lenkkeily täällä 1660m korkeudessa kuin Suomessa! Windhoek on siis ylängöllä ja happi on täällä harvemmassa kuin normaalisti maan kamaralla. Niin älkääkä kuvitelkokkaan, että täällä olisi tasaista! Kuvat edes eivät kerro mäkien jyrkkyyttä kunnolla, mutta koittakaapas katsella noita vuoria, jotka meitä ympäröivät. Tää on paljolti ylös-alas-ylös-alas matkaamista.

Lenkin jälkeen mun treeniin kuului vielä 30krt uima-altaan päästä päähän vetäminen rintauinnilla ja venyttely. Muut nostaa painoja salilla, jonka saunasta ne nauttii niin mä nautin ulko-ilmasta ja muuttelen harjoituksia mieleni mukaan. Jonain päivänä vatsa ja selkälihaksia toisina jotain muuta. Olen siis todellakin iloinen siitä etten mene sisätiloihin treenaamaan, mieluiten nautin auringosta ja uima-altaasta treenatessani. Painona mulla käsilihasten teossa toimii tällä hetkellä 750ml vesipullo. On kyllä käynyt mielessä katsella kaupasta halpoja painoja, mutta josko sitä vaan siiryis isompiin vesipulloihin...

Ihan perus kouluruokaa (alle 3€ + vesi 1€), meidän koulun ravintolassa taas popsimassa.

Treenaamisen lisäksi syödään hyvin. Mä kielsin tänään itseltäni jälkiruuat. Saan syödä vain yhden viikossa, koska eihän tästä laihdutuksen yrittämisestä tule muuten yhtään mitään, kun ruoka-annoksetkin on muutenkin jo ravintolatasoa. Olen myös kieltänyt itseltäni sokerilliset limpparit. Viikonloppuisin on lupa lipsua ja sunnuntai on päivä, jolloin herkuttelen yhdellä nutellaleivällä. Mielenkiintoinen tämä ruokavalio täällä! Anniina tosin on kuumuuden vuoksi paastolla tai jotain, koska sillä ei muka ole oikeen koskaan nälkä ja siitä onkin tullut meidän missio saada Anniina syömään edes yksi oikea ateria päivässä.

Kerrankin pääsin syömään jotkut muut kuin kouluvaatteet päällä. Koulumatkalta tämäkin kuva

Ollaan aika hyvin sopeuduttu nyt elämään täällä hostellissa, mitä nyt ainakin mua jotkut saksalaiset ärsyttävätkin... Namibiassa asuminen muutenkaan ei ole turhan erikoista, joten mitään hirveetä kulttuurishokkia ei varmaan ole tulossa. Täältä saa oikeastaan kaikkea mitä saisi Suomestakin. Paitsi tietenkin salmiakkia ja fazerin suklaata, mutta ne ei mua haittaa. Mynthonia tosin tekisi mieli ja tummaa leipääkin saa ilmeisesti täältä jostain saksalaisesta Spar:sta, mutta eipä olla etsitty sitä vielä. Säästän muutenkin omia ruisleipänappeja hätätilanteita varten.

Hostellin piha, joka näkyy soittaessa ovikelloa. Etupihan puoli, mutta me hengaillaan aina takana.