Treenauksen jälkeen herkutellaan

Lättymestari Kimmo vauhdissa meidän hostellin kaasuhellan ääressä

Pakko kyllä myöntää, että loppuviikosta jäi treenaamiset vähemmälle ja herkuttelu sai sijaa sen edestä. Keskiviikkona Kimmon teki mieli lättyjä ja mehän sitten järjättiin lättykestit. Mestari hoiti lättytaikinan ja paiston ja oheistuotteiksi lättyjen kanssa tarjoiltiin siirappia, nutellaa, vaniljajäätelöä ja mansikkahilloa. Ai pojat ku oli hyvä iltapala! Lättyjä tuli jopa sen verran paljon, että meidän hostellin saksalaisvahvistuksetkin saivat osansa.

Saksalaiset vielä dataili, kun onnellinen Elisa sai lätyn eteensä!

Mä en tyytynyt yhteen, vaan otin suorilta käsin kaksi herkkulättyä lautaselle. Nam!

Muutamilla tunneillakin päästiin käymään tällä viikolla koulussa. Nyt ymmärretään miksei tollasista smart boardeista oikeen oo tykätty Suomessa. Hieno ajatushan se on, että taulun kautta voi suoraan kirjotella vaikka powepointille, mutta käytännössä käsialasta tulee huonompaa kuin ala-astelaisilla ja mitään pientä tekstiä sille ei helposti onnistu tekemään. Tollasta on siis meidän oppiminen täällä. Voi terve!

Koulussa hommat ei mene ihan niinkuin strömsössä.

Ystävänpäivänä koulussa meidän piti pukeutua punaiseen. Tosin en ymmärrä miten mä olen muka jättänyt mun kaikki sata pinkkiä toppia Suomeen! Anniinalla sentään oli pinkkiä päällä ja Jarillakin todella edustava Duff -paita. Mä koitin pärjätä punaiseksi värjätyillä huulilla ja lady like hatullani. Ystävänpäivää muutenkin täällä intoillaan ja juhlitaan erilailla kuin Suomessa. Meistä kukaan ei ollut mikään ylitsevuotava ystävänpäiväintoilija, mutta koska kuppikakut maksoivat kaupassa 7kpl n.2€ niin olihan sellaiset pakko ostaa!

Elli herkutteli terveellisesti ennen epäterveellisiä, mutta niin hyviä kuppikakkuja.

Team Finland. Yksi kaikkien kuppikakkujen ja kaikki yhden kuppikakun puolesta!

Tietenkin jokaisesta myös piti ottaa erillinen kuppikakun syöntikuva, koska niitä vain ei voi syödä nätisti millään! Jännä miten noin söpö leivos voi olla niin vaikeeta syötävää.

Herkuttelun jälkeen lähdettiin herkuttelemaan lisää ja mentiin saksalaisten kanssa pitsalle. Aluksi istuttiin ulkona, mutta sitten tuli jäätävä sadekuuro ja jouduttiin ahtautumaan sisään. Onneksi ei jouduttu kauaa odottamaan ennen kuin iso pöytä vapautui. Pitsa oli muuten sairaan hyvää, mutta se oli myöskin aika lähellä Suomen hintaluokkaa.

Ruuan jälkeen oli kaikilla hyvä ja täysi olo

Herkkujen syömisen jälkeen meidän ystävänpäivään kuului karaoke. Mentiin Dylansiin lauleskeleen. Sielä suurinosa porukasta oli valkoista, mikä oli aika kummallista, mutta joillekkin juteltuani tulin siihen tulokseen, että se vain on Windhoekin sellasia mestoja minne valkoihoiset paikalliset tykkäävät kokoontua.

Karaokebaarin tyttöjen vessassa oli muistutus miten kuuluu käyttäytyä.

En sitten tiedä käyttäydyttiinkö asianmukaisesti, vaiko ei !Tässä Nicholen (California) kanssa näytettiin tanssimuuveja

Laulaessa viimeistään menetettiin kaikki käyttäytymisetiketit. Tottakai Namibiassa ollessa piti heti laulaa Lion sleeps tonight. Siitäpä tuo tämän päivän musiikkivalintakin on peräisin. Hauskaa oli ja onneksi toi laulu ei ollut ylipitkä. Muitakin sensaatiomaisia lauluesityksiä meidän esittämänä saatiin kuulla, mutta jääköön ne nyt salaisuudeksi.

Treeniä, treeniä.

Jari näytti meidän 16 000km matkan kotiin

Nyt on ihan oikeestikki jo lusittu parit tunnit, tänään jopa mikään meidän valitsemista tunneista ei ollut peruttu! Event managementin opettaja otti yllättävän hyvin sen, että jouduttiin lähteen kesken luennon Supervisory management luennolle, jonka opettaja oli alkuviikon ollut kipeenä. Onneksi jatkossa meidän ei tarvitse lähtee kesken tunnin sieltä, koska supervisory managementin kurssimateriaalit tulee Moodleen (joo, ne käyttää sitä täälläkin!) joten me voidaan aina skipata se tunti ja kattoo asiat netistä. Tai Jari voi kertoa meille josko tunnilla tapahtui jotain järisyttävää, koska sillä ei mene mikään sen kanssa päällekkäin.

Ollaan myös Anniinan kanssa mietitty, että otettais markkinoinnin kurssi täällä. Suomessa ollaan käyty siitä puolet ja saatu 2 opintopistettäkin, mutta kun kaikki muut kurssit menee päällekkäin eikä hirveesti tekisi mieli alkaa opiskelemaan mitään kieliä. Jos ei saada markkinointia niin mä sitten menen espanjan tunneille ja Anniina saa päättää saksan, ranskan, espanjan ja portugalin väliltä. Itse kun olen jo käynyt saksan kurssit Tamkissa niin en voi sitä ainakaan valita.

Jari ja Anniina matkalla ostoskeskuksesta koululle. (Saatiin tollaset reput koululta, joka on Jarin selässä)

Kauppakeskuksessa on yksi mun lemppareimmista Aussikaupoista!!!!! + sata huutomerkkiä!!!!!

Koulupäivät alkaa meillä lähes aina aika myöhään maanantain 7.30 lukuun ottamatta, joten saadaan nukkuakkin ihan kivasti. Tosin täällä melkein automaattisesti tulee herättyä kasin aikoihin. Koulupäivät loppuu muina päivinä paitsi torstaina ennen lounasta, mikä on tosi kiva juttu niin ehtii iltaisin tehdä mitä huvittaa. Tosin jos joudutaan ottamaan joku kieli niin niitä on kaksi kertaa viikossa 17-18. Ollaan tässä parina päivänä käyty ostarissa ennen lounasaikaa. Se tuntuu olevan vähän turhankin lähellä, koska rahaa ei olisi mitä kuluttaa.

Uudet lenkkarit pääsi heti testiin

Flunssälääkkeetkin on sävysävyyn lenkkarien kanssa!

Kuitenkin jotain pakollisia juttuja on täytynyt ostaa, kuten lääkkeitä ja liikuntavarusteita. Mun uudet lenkkarit oli alessa ja sain ne alle 15€:lla!!!  Muut ottivat 4kk salikortin, joka maksoi n.35€/kk. Mä päätin säästää ne rahat ja urheilla itsenäisesti sillä välin kun muut ovat salilla. Vaikka oonkin ollut tässä viikonlopusta lähtien flunssassa niin en jaksa vaan maata koko aikaa, koska en ole enää NIIN kipeä. Nappia naamaan ja lenkille oli eilisen motto. Kävelin muiden mukana jonku puolitoista kilometriä lähelle niiden salia ja sitten juoksin intervallia takaisin hostellille. Tuntuu meinaan pikkusen erilaiselta lenkkeily täällä 1660m korkeudessa kuin Suomessa! Windhoek on siis ylängöllä ja happi on täällä harvemmassa kuin normaalisti maan kamaralla. Niin älkääkä kuvitelkokkaan, että täällä olisi tasaista! Kuvat edes eivät kerro mäkien jyrkkyyttä kunnolla, mutta koittakaapas katsella noita vuoria, jotka meitä ympäröivät. Tää on paljolti ylös-alas-ylös-alas matkaamista.

Lenkin jälkeen mun treeniin kuului vielä 30krt uima-altaan päästä päähän vetäminen rintauinnilla ja venyttely. Muut nostaa painoja salilla, jonka saunasta ne nauttii niin mä nautin ulko-ilmasta ja muuttelen harjoituksia mieleni mukaan. Jonain päivänä vatsa ja selkälihaksia toisina jotain muuta. Olen siis todellakin iloinen siitä etten mene sisätiloihin treenaamaan, mieluiten nautin auringosta ja uima-altaasta treenatessani. Painona mulla käsilihasten teossa toimii tällä hetkellä 750ml vesipullo. On kyllä käynyt mielessä katsella kaupasta halpoja painoja, mutta josko sitä vaan siiryis isompiin vesipulloihin...

Ihan perus kouluruokaa (alle 3€ + vesi 1€), meidän koulun ravintolassa taas popsimassa.

Treenaamisen lisäksi syödään hyvin. Mä kielsin tänään itseltäni jälkiruuat. Saan syödä vain yhden viikossa, koska eihän tästä laihdutuksen yrittämisestä tule muuten yhtään mitään, kun ruoka-annoksetkin on muutenkin jo ravintolatasoa. Olen myös kieltänyt itseltäni sokerilliset limpparit. Viikonloppuisin on lupa lipsua ja sunnuntai on päivä, jolloin herkuttelen yhdellä nutellaleivällä. Mielenkiintoinen tämä ruokavalio täällä! Anniina tosin on kuumuuden vuoksi paastolla tai jotain, koska sillä ei muka ole oikeen koskaan nälkä ja siitä onkin tullut meidän missio saada Anniina syömään edes yksi oikea ateria päivässä.

Kerrankin pääsin syömään jotkut muut kuin kouluvaatteet päällä. Koulumatkalta tämäkin kuva

Ollaan aika hyvin sopeuduttu nyt elämään täällä hostellissa, mitä nyt ainakin mua jotkut saksalaiset ärsyttävätkin... Namibiassa asuminen muutenkaan ei ole turhan erikoista, joten mitään hirveetä kulttuurishokkia ei varmaan ole tulossa. Täältä saa oikeastaan kaikkea mitä saisi Suomestakin. Paitsi tietenkin salmiakkia ja fazerin suklaata, mutta ne ei mua haittaa. Mynthonia tosin tekisi mieli ja tummaa leipääkin saa ilmeisesti täältä jostain saksalaisesta Spar:sta, mutta eipä olla etsitty sitä vielä. Säästän muutenkin omia ruisleipänappeja hätätilanteita varten.

Hostellin piha, joka näkyy soittaessa ovikelloa. Etupihan puoli, mutta me hengaillaan aina takana.

Tunnit peruttu!

BBQ vähä erilainen grilli ku Suomessa.

Perjantai iltana meillä oli ensimmäinen Braai eli grillibileet meidän hostellilla. Kaikki teki jotain tarjolle, joten saatiin tosi monenlaisia salaatteja ja me tehtiin tyttöjen kanssa valkosipuli-yrtti grillileipiä. Saatiin myös kutsua ystäviämme ja tänne tulikin Amor,  tyttö joka tavattiin koulun grillibileissä serkkunsa Marthan kanssa ja tietenkin kutsuttiin myös meidän Suomalaiset ystävämme Saaran ja Ilarin. Ilari oli polttanut itsensä aika pahasti päivällä, kun ne oli ollu maauimalassa ja muutenkin ne ei olleet varautuneet ulos lähtöö, koska kun bileet alko loppumaan meillä lähti suurinosa porukasta jollekkin VIP Loungeen, mitä Amor suositteli. Mä itse jäin kotiin, koska oli kurkku niin kipeä että halusin vain nukkumaan. Kuumehan siinä yöllä nousi ja viikonloppu meni enemmän ja vähemmän sairastellessa, tänään kävin ostamassa jotain paikallista imeskelytablettia, joka puuduttaa kurkun ja vähän kaiken mihin se koskee. Olis aika hyvä hammaslääkäreiden käytössä tollanen aine! :D

Tältä näyttää about tasan puolet meidän koulumatkasta, koulu on oranssi rakennus mäen alla.

Tänään sitten meillä alko ihan oikea koulu. Herättiin 06.30, koska tunnit alkavat 07.30, mikä on aivan jäätävää. Koitetaan valita sellasia kursseja paljon, jotka ei alkais ihan noin aikasin, mutta ainakin ton väliaikaisen lukujärjestyksen mukaan joudutaan meneen ainakin maanantaisin aina puoli kasiks kouluun. Pahinta on ehkä saada noi tytöt nukkumaan ajoissa, kun ne on aikamoisia kukkujia!

Jartsa innoissaan menossa klo 7.20 ensimmäisille tunneille

Odoteltiin sitten meidän Supervisory and Management Skills kurssin alkua ja sitten saapui sanansaattaja kertomaan, että kurssi on peruttu. Opettaja ei voinut hyvin tai jotain. Ilmeisesti se ei vaan ollut viitsinyt tulla noin aikaisin kouluun! Mur! Anniina kertoi tyynesti repivänsä joltain (multa) pään irti jos meidän seuraavatkin tunnit olisi peruttu. Käytiin sitten viemässä Susanille eli vaihto goordinaattorille jotain meidän papereita ja käytiin kaupassa. Kaupassa Anniinalta kysyttiin paperit, koska se maksoi kortilla, mutta Anniinalla ei ollut niitä mukana. Ei siinä mitään sitten, kun kassa sano et ei se haittaa ja jatko maksusuoritusta. Näin täällä! Takaisin tultiin tosi uudella ja hienolla taksilla, Jari otti jopa sen numeron, mikä oli hyvä, koska Jartsa unohti reppunsa taksiin! Kuski oli kyllä ihan paras ja fiksu, koska kun Jari soitti sille niin se kertoi jättäneensä repun meidän koulun porttivartijalle!

"Ekaluokkalainen", joka käy kakkosten ja kolmosten kursseja. Etsi kuvauspossu! (en tarkoita  itseäni)

Jartsalla oli sitten koulupäivä ohi tekemättä oikeestaan mitään, mutta Anniinalla ja mulla alkoi 09.30 Event Management. Tosin sekin alkoi vähän myöhässä ja silti ihmisiä saapu sinne senkin jälkeen. Opettaja ei ollut siitä oikeen mielissään ja se oli myös aika tarkka, kun läksytti opiskelijoita tuleen tunneille koulupuvuissaan eikä omissa kuvitelmissaan miltä koulupuvun pitäisi näyttää. Tosin meille se ilmoitti, että me voidaan tulla omissa mielikuvituskoulupuvuissa ja ne päällähän me sielä jo istuttiinkin. Saatiin sitten kokeiden päivämääriä, niitä oli ainakin kolme ja sitten ensimmäiset esseet tehtäväksi torstaiksi. Toinen plagioinnista ja toinen APA järjestelmästä, josta meillä ei ole ainakaan vielä mitään hajuakaan.

Kuvauspossu koulumatkalla

Event managementin olisi pitänyt kestää kaksi tuntia, mutta se opettaja lähetti meidät "kirjastoon" tekemään esseitä jo alle tunnin jälkeen. Ilmeisesti täällä opettajat eivät jaksa paljon pitää luentoja vaan mieluummin jakavat opiskelijoilla törkeesti itsenäisiä tehtäviä ja sitten tosta plagioinnista toitotetaan koko ajan. Ilmeisesti täällä on ollut opiskelijoilla tapana suoraan copy pasteta asioita netistä paperille eikä edes muuttaa niitä omiksi sanoiksi. Opettaja jopa väitti, että sillä olisi koneella pari ohjelmaa, jonne se syöttää tekstin ja kone tarkistaa onko se plagioitu. Vähän meinas alkaa naurattaan, kun eihän jokaisessa esseessä nyt voi uudelleen mitään hehkulamppua keksiä eli asiatekstissä on vähintääkin "plagioitava" jotain vuosilukuja yms. Katsotaan miten meidän koulutaidoilla siis pärjätään, kun muokataan muiden tekstit omiksemme.

Koulun alku ei sitten sujunut ihan niin kuin ruusuilla tanssiessa eikä meidän lukujärjestykseenkään tullut yhtään tolkkua! Opettaja kertoi, että valmis virallinen lukujärjestys ilmestyy varmaan vasta joskus parin viikon jälkeen koulun alkamisesta ja huomasin tunnilla istuessani, että mun vieressä istuvalla tytöllä oli erilainen lukujärjestys ku mulla eli ilmeisesti tosta lukkarista on tullut jo sellanen kakkosversio. Varsinkin ku opettajakin sanoi, että esseet pitää tehdä torstain tunneille valmiiksi, mutta meidän lukkarissa tota kurssia olis keskiviikkoisin! Täytynee huomenna selvittää asiaa...

Ostettiin kortteja lähetettäväksi kotio, vaikka ei olla mitään tollasta vielä nähtykään.

Loppupäivä menee sitten varmaan esseitä kirjotellessa. Mulle ei tulis mieleenkään mennä tollasten juttujen vuoksi kirjastoon, kun nettikin on keksitty. Olen myös aika ylpeä itsestäni, kun sain eilen tehtyä kolmannen ja samalla ärsyttävimmän vaihtoon lähtevien ennakkotehtävän loppuun! Kaksi tehtävää vielä jäljellä ennen vaihdon puolivälissä tehtäviä juttuja, jotka on vaan yksi sivusia niin ne saa helpommin tehtyä. Josko ennen koulutehtäviä keskittyisi noihin kortteihin ja facebookkiin :D

Jos juot, olet huono opiskelija.

Moro! (lausuttuna pehmeällä r:llä täällä tarkoittaa hyvää huomenta tai hyvää päivää)

Meillä on vapaata ensi viikon maanantaihin asti, milloin koulu alkaa kunnolla. Ollaan jotenki otettu tässä vahingossa biletyksen kannalta pari päivää, mutta ei se mitään. Kuvia on toivottu ja kuvia taas saatte. Huomatkaahan myös toi February pics linkki tossa ylhäällä, josta voi selailla meidän lähes kaikki tässä kuussa otetut kuvat. Monet samoja, jotka täälläkin vilahtelee, mutta kun ei olla otettu enempää!

Tiistaina orientaatio loppui ajoissa, ei tiedetä miksei me saatu kampuskierrosta, kun muut sai, mutta mentiin sitten ostaan kouluvaatteita ja samalla tuli nälkä niin eksyttiin ostoskeskuksessa syömään hodaria ja juomaan kaljaa. Yhdet siis piti ottaa, mutta sitten otettiin toiset ja kolmannet ja jossain vaiheessa käytiin vielä tutustumassa koulun kirjastoon ja mentiin jatkamaan juomista hostellille. Hauska ilta oli ja saatiin myös idea järjestää perjantaina eli huomenna grillibileet meidän luona. Ostarilla Anniina bongasi tutun naaman, kun Ilari, joka tavattiin North-South-Southin koulutuksessa käveli ohi ja minä kipaisin sen perään ja tutustuttiin myös Saaraan, joka opiskelee Ilarin kanssa yliopistolla. Nekin tuli sitten meidän kanssa yksille ja lupas tulla myös grillibileisiin!

Windhoekissa Windhoek kaljaa

Päiväkänneihin syyllistyneet huonot opiskelijat

Elli ja Kimmo tuli myös meidän koulun ravintolaan syömään

Ei sitten annettu sen häiritä, että oltiin tiistaina oltu huonoja opiskelijoita, koska keskiviikkona meillä oli klo 11.00 tapaaminen meidän koululla uusien opiskelijoiden kanssa. Se kesti jonku pari tuntia ja saatiin alustavat lukujärjestykset. Meille tosiaan tuotti päänvaivaa se, että koska lukujärjestys ei ole pitävä ja siihen luultavimmin tulee muutoksia niin ei voida valita kunnolla kurssejamme jos niihin vaikkapa tulee päällekkäisyyksiä. Muutenkin jo tolla lukujärjestyksellä oli iso ongelma valita 5 kurssia, jotka eivät menisi päällekkäin. Mehän saadaan täällä vain puolet niistä pisteistä, mitä täkäläiset opiskelijat saa, koska pisteytys on jotenkin erilainen Suomeen verrattuna. Noh, toivotaan, että saadaan viimeistään lukujärjestys toimimaan ensiviikon perjantaina, kun lopullinen lukujärjestys saapuu (tai toivotaan niin) ilmoille!

Kouluruokaa! alle 3€ annos

Jälkiruoka alle euron, nam! 

Kokis maksoi about euron. Vähän kalliimpaa siis kouluruoka kuin suomessa, mut onko vähän eri taso?

Ruokatunnin (joka kestää puolitoista tuntia) jälkeen meillä piti olla tapaaminen Geraldin eli yhden meidän koulun pomoista kanssa, mutta hän päätti olla tunnin myöhässä. Vähän ärsytti, kun se sitten alko tapaamisen aluksi meille sopertaan että meillä pitää olla focus jossain tietyssä aineessa ettei saada ottaakkaan hospitalityn ja tourismin kursseja sekaisin. No, päätettiin kaikki valita turismin puoli, koska uskotaan sillä olevan meille enemmän annettavaa täällä. Gerald sitten päätti kertoa meille pitkän tarinan siitä miten hän on opiskellut neljää eri alaa peräjälkeen ja ne kaikki täydentää toisiaan, että pitää keskittyä yhteen asiaan kerralla eikä jakaa ajatuksiaan monelle alalle. Harmi vain, että Suomessa turismiin kuuluu myös hospitalityn kursseja ja toistepäin. Joten Geraldin mielestä Suomen järjestelmä ei toimi. Hän oli opiskellut 30-vuotta!!!! Se oli sen mielestä hyvä juttu. HAHAHAHAA! Kaiken lisäksi se näytti meille kuvan, jossa se oli vuonna 2011 jossain kokkikisoissa ollut makkarantekomestari numero 1. Tosi impressive. :D

Ahkerat opiskelijat - oppijat, kuten täällä sanotaan Alisa ja Jari odottamassa tapaamista Geraldin kanssa

Ahkera opiskelija Anniina käveli ympyrää lähes koko odotuksen ajan

Koulusta tultiin kotiin ja maattiin uima-altaalla uiden ja lukien ja jutellen. Edellisenä iltana yksi saksalainen nainen kertoi meille paikasta nimeltä Fashion bar, jossa on joka keskiviikko naisten ilta. Naiset pääsee sisään ilmaisena ja drinkit maksaa 10$ eli alle euron. Mä kisutin ihmisiä lähteen sinne ja lopulta alku vastustelun jälkeen ihmiset lähti ja myöhemmin jopa kiitteli sitä, että olin raahannut ne sinne. Sain myös Ilarin, Saaran ja pari niiden kaveria yliopistolta tuleen meidän messiin! Koko baari tanssi ja piti hauskaa. Musiikki tosin soi liian lujalla ja vaikka muut olivat sanoneet olevansa vain vähän aikaa niin ne jäivät sinne vielä kun mä lähdin yhden naisen hajuveden tukehduttamana taksilla takaisin hostellille meidän huonekaverin Californialaisen Nicholen kanssa.

Possu pääsi maisteleen drinksuja. Montaa ei voinu juoda kun oli pakko tanssia!

Tänään kellään Suomalaisella meidän hostellilta ei ollut koulua tai mitään, joten maattiin aamupäivä aurinkoa ottaen ja uiden. Täällä on joku ihme villitys menossa, että koitetaan sukeltaa mahdollisimman monta kertaa uima-altaan päästä päähän. Mun mielestä toikin oli aikalailla välineurheilua, koska kun mä sukelsin niin bikinien yläosa valahti alas ja alaosakin valui, joten koitan joskus toiste paremmilla välineillä uudestaan. Tänään se meni lähinnä nauramiseksi! Meinattiin myös mennä koululle taas syömään, mutta oltiin puolituntia myöhässä ja lähdettiin siitä isommalle ostoskeskukselle. Odotin jotain suhteellisen saman kokoista, kuin on meidän koulun vieressä, mutta toi oli jo jotain ideaparkin kokoa tai isompi! Syötiin sitten sielä ihan sairaan hyvää ruokaa ittemme ähkyyn ja vähän shoppailtiin. Nyt on alennusmyyntejä menossa ja ilman niitäkin täällä on mm. kengät ihan sairaan halpoja! (en ole ostanut kuin yhdet korkkarit ja koulutennarit)

Sadekausi alkaa tekeen myös tuloaan. Yleensä sen olisi pitänyt kestää jo koko tammikuun, mutta tänävuonna sateet ovat olleet myöhässä ja nyt on vasta tämän viikon aikana alkanut vähän satelemaan ja ukkostamaan. Sateet tulevat usein iltapäivästä ja loppuvat ennen pimeän tuloa, joten auringonlaskun ihailut ovat paikallaan! Tämän illan auringonlaskua voi nähdä pilkistyksen tosta yläpuolella olevasta kuvasta.

Ruppuräätäli

Niin kuin lupasin niin nyt tulee ompelutekstiä ilmoille. Mulla ei ollut mukana mitään ohutta olkapäitä peittävää paitaa, jonka voisi helposti heittää päälle kun menee esimerkiksi keskipäivän aurinkoon. Kaupoistakaan en löydänyt nopeasti mitään, joten päätin sitten tehdä sellaisen kahdesta huivista, jotka maksoivat alle 2€/kpl.

"bolero" edestä

Ja takaa

Aikalailla tollanen lepakkomalli siitä tuli. Tein ihan siksi sen kahdesta huivista, että a) se oli helpompaa b) siitä tuli paksumpi ja c) (c kohtaa ei koskaan ole!). Toi saa mut tietyissä tilanteissa ja kuvissa näyttään ihan mursulta, koska se on niin tollanen löysä "viitta", mutta se palvelee asiansa hyvin!

En tiedä saako tosta yhtään paremmin selvää miten sen ompelin... :D Taitoin neliön muotoiset huivit keskeltä kahtia ja ompelin reunat puoleen väliin asti yhteen. Sitten ompelin vielä kulmat kiinni toisiinsa, jotta sain luotua ns. hihat. Tälläisen tekemiseen meni kaiken kaikkiaan puolituntia aikaa.

Hostel2

Sitten niihin hyviin asioihin tässä hostellissa:

Ihan ensimmäiseksi täytyy mainita, että tää on varmaan kaikista halvin koko Windhoekissa. Meillä maksaa yksi yö about 5€ ja muualla ei tosiaan tarjota huonetta, vettä, sähköö ja uima-allasta tolla hinnalla. Netistä me maksetaan joku 8€ kuukaudessa ja se toimii suhteellisen hyvin. (tietenkin se pätkii, mutta mitä voisi odottaa Afrikassa?) Muualla hinnat ovat helposti tuplaten sama tai jos hankkisi oman kämpän niin joutuisi maksamaan kaikesta erikseen, mikä tekisi hinnasta paljon korkeamman! (plus ei olisi uima-allasta)

Maisemaa lähikaupalta meidän hostellia kohti. Hostelli on suht lähellä tota kirkkoa.

Hostellin emäntä pitää aina omassa jääkaapissaan kylmää kaljaa, viiniä ja siideriä, joita me saadaan ostaa halvalla. Ne maksaa jonku 15$ eli jotain about vähän yli euron luokkaa... Myöskin täältä pystyy vuokraamaan kaikkia retkeilyvälineitä ja mm. nelivetoauton, jos haluaa lähteä katselemaan dyynejä. Sielä ei ilmeisesti ole paljon hostelleja, joten telttailu on suositeltavaa. Teltat on auton katolle laitettavia, joten siitä plussaa ja niihin mahtuu yhteensä 4 henkeä. Myöskin pääsiäiseksi hostelli järjestää retken joka kiertää vähän kaikkialla mm. Victorian putouksilla ja hintaa oli joku alle 100€ muistaakseni, joten kuulostaa tosi hyvältä! Hommaan kuului ruuat ja matkat ja sisäänpääsyt, mutta ei juomia.

Mansikkamaitoa pillillä. Tein itse hartioille boleron, siitä varmaan myöhemmin lisää :D

Hostellilla on koko ajan henkilökuntaa läsnä. Emäntä jopa asuu täällä, että jos yöllä olisi joku hätä niin ensin voisi pyytää apua yövartijalta, joka ilmeisesti ”asuu” uima-allasalueella tai sitten isommissa ongelmissa herättää emäntä. Täällä myös siivooja imuroi meidän huoneen ja vie sieltä roskat, joten meidän ei tarvitse itse pahemmin siivota. Siivooja myös tiskaa, jos onnistuu syömään ja sotkemaan oikeeseen aikaan. Keittiössä on purkki, johon voi laittaa siivoojalle tippiä ja koska se on niin kiva niin päätettiin kerätä sinne aina meidän pikkukolikot, koska ei osata oikeen käyttääkkään niitä.

Muutenkin hostellissa on todella ystävällistä ja mukavaa porukkaa. Koskaan ei tarvitse olla yksin mikäli ei halua. Kaikki tervehtivät toisiaan aamusta asti iloisesti.

Maisemaa meidän tienhaarasta (Roentgenstrasse) lähikaupalle päin.

Sijainti on ehdottomasti plussaa! Pienen kävelymatkan päässä mäen päällä on ruokakauppa (joka on auki myös sunnuntaisin!) ja pankkiautomaatti. Viereistä katua suoraan kävelemällä about kolme korttelia pääsee meidän Turismin koululle, eikä pääkampuksellekkaan ole kuin 5-10 min kävelymatka riippuen tietenkin kävelynopeudesta. Vähän isommalle ostoskeskukselle, jossa on myös ruokakauppa kävelee vartissa ja ravintolakin oli yhden korttelin päässä, joten kaikki on ihan käden ulottuvissa. Baareja tai tälläsiä ei olla vielä tsekattu, mutta niihin nyt mennään muutenkin oman turvallisuuden vuoksi taksilla eikä koskaan yksin.

Pyykin pesua en ole itse vielä koittanut, mutta siinäkin palvelu on kuulemma ensiluokkaista, johtuen lähinnä hyvästä siivoojasta. Siivooja oli nostanut saksalaisten poikien pyykit kuivumaan, vaikka oikeesti se olisikin pyykkääjän oma homma. Pyykkäys ei myöskään ole kallista vain 35$/kerta (n.3€). Vaatteet tietenkin kuivuvat ulkona todella nopeasti ja ainakin mun pyyhe ja biksut on kuivuneet sisätiloissakin yhden yön aikana, joten ilma ei ainakaan ole turhan kostea.

Fun stuff

Kesti kaksi päivää odottaa, että sain ladattua ton videon Youtubeen! Eli videoita ei tulla ihan hirveesti jatkossa jakamaan, mutta tää oli pakko! Ihan sairaan hauska ensimmäinen lava-autokyyti. Heti ton jälkeen nähtiin poliisit, jotka ei välittäneet meistä mitään, joten kai toi on ihan sallittua!

Hostel1

Ollaan kotiuduttu suhteellisen hyvin meidän nykyiseen ”kotiin”. Täällä on kuitenkin verrattuna Suomeen muutamia kummallisia juttuja ja sääntöjä on tietenkin kunnon liuta! Mä olen kerännyt sekä "hyviä", että "huonoja" asioita tästä hostellista ja aloitan niiden huonompien tai oudompien juttujen läpikäynnillä. Huomenna sitten nostan enemmän parempia fiiliksiä ilmoille.

Tiskaaminen ja muutenkin keittiössä toimiminen on hieman vaikeeta. Meille on varattu 4:lle tytölle yksi hylly jääkaapista, mikä ei ole kauheen paljon, kun kaikki haluisivat mieluiten kylmää mehua ja ruokaa. Kuivaruuat ja muut säilytetään pahvilaatikoissa keittiössä olevassa ruokakomerossa. Hanasta tuleva juomavesi menee ensin suodattimen läpi, mikä tekee vedestä vieläki lämpöisempää. Tyttöjen mielestä se vesi maistuu ihan järvivedelle, mutta mulle se maistuu suhteellisen hyvin ainakin sitruunamehun kera. Ostettiin Anniinan kanssa myös mukit, jotka pitävät kylmän kylmänä ja kuuman kuumana. Se oli ihan sairaan hyvä ostos, enkä muita mukeja oikeen haluakkaan käyttää, koska täällä tiskaaminen tuntuu jotenkin ongelmalliselta. Tiskiin ei oikeastaan saisi käyttää paljon ollenkaan vettä ja huuhteluvedellä pestään aina seuraavat astiat. Todella hygieenistä ja tiskaus sujuu tietenkin ikivanhalla sienellä. Se on kumma kun ei ulkomailla tajuta käyttää tiskiharjoja!

Vessassa ja suihkussa on myös vähän eriskummallisuuksia. Vessoja on kaksi ja niissä on yleensä ikkunat auki. Jos illalla menee suihkuun tulee sinne myös ötököitä, koska ne tietenkin seuraavat valoa. Ikkunoita ei kuitenkaan oikeen viitsi sulkeakkaan tai vesi höyrystyy sisälle. Toisesta vessasta näkee suoraan uima-altaalle mikäli ikkuna on täysin auki, niin siinähän on sitten kiva mennä suihkuun! Samaisessa vessassa myös vessan veto ei suju oikeen kauheen hyvin vaan kaikkien isot hädät jäävät kellumaan pönttöön. Ihan perus sääntönä on myös, että hiukset kerätään myös tietenkin suihkukaivosta käynnin jälkeen. Kyllähän täällä käy siivooja, jonka hommaa senkin luulisi olevan, mutta koitetaan kuitenkin välttää tukkeumia.

Meidän huoneessa on periaatteessa 4 kaappia, niistä kaksi on niin korkeella, ettei sinne voi normaali ihminen ylettyä. Ehkä tikapuilla tai jos siirtäisi jonkun kerrossängyn siihen eteen. Meillä siis neljä tyttöä jakaa kaksi kaappia! On aika tukalaa. Myös meidän huoneessa on ikkunassa hyttysverkko, mikä on tosi hyvä juttu! Kukaan ei ole vielä saanut minkäänlaisia pistoksia tai muita. Poikien huoneessa on vaan yläsängyissä on hyttysverkot, joten esimerkiksi Jarilla on kauheesti jäävätän näkösiä ja kokoisia pistoksia/puremia.

Sähköä täytyy säästää. Se ei ollut yhtään yllättävä asia, joten aina kun on poissa huoneesta pitää sammuttaa valot ja laittaa pistorasiat pois päältä. Ollaan tehty lähinnä niin, että ladataan tietokoneemme ja kännykkämme öisin, jottei ylikuormitettaisi sähköä, koska jos se tapahtuu niin tältä alueelta voidaan katkaista sähköt kokonaan tunniksi tai pariksi. 

Sisään tänne Hostelliin pääsee vain soittamalla ovikelloa tai huutelemalla oven avausta. Ulko-ovi on sähköllä toimiva liukuva portti ja muut ovet ovatkin oikeastaan aina auki. Ilmeisesti jossan vaiheessa yöllä varija laittaa myös jotain muita ovia kiinni, mutta siitä me ei tiedetä mitään kun ei olla yökukkujia! Myöskään huoneen ovissa ei periaatteessa ole lukkoja. Emäntä sanoi kyllä, että meidän huoneeseen löytyy kaksi avainta, mutta meitä asuu sielä neljä, joten eipä sitä voi lukkoon laittaa. Myöskään mitään turvalokeroita ei ole. Pitää vain luottaa siihen, että kukaan ei varasta mitään. Onneksi oikeestaan kaikilla on täällä omat hienot tietokoneet ja monilla on suhteellisen uusia kännyköitäkin (paitsi suomalaisilla), joten eipä kukaan himoitse toisten omaisuutta. Jos tänne tulee vierailijoita niin niitä ei saa viedä sisään ettei kenellekkään tule himotusta varastaa mitään meidän juttuja. Sitä ei halua, mitä ei tiedä olevan.

Uima-allasalueellakin on jännä juttu! Tää hostelli vuokraa ”luksus telttoja”, jotka on oikeestaan uima-altaan vieressä olevat katetut alueet. Jos sielä asuu jotain niin uima-altaalta vähenee sänkyjen verran... eli ne vähän niinku vie meidän aurinkotuolit! Meidän huoneesta myös vietiin yksi patja yhdeksi yöksi teltoille. En kyllä itse haluaisi maksaa siitä enempää, että nukkuisin ulkona uima-allasalueella hyttysverkkojen alla! (mutta ilmeisemmin Elli ja Anniina tykkäis siitä) Sisällä tuntuu olevan sata kertaa turvallisempaa, varsinkin kun kaikki tavaratkin olisivat vain jonku verhon takana, eikä missään oikeessa huoneessa. Altaalla ei saa myöskään läiskyttää vettä, joten sielä ei voi pelailla mitään pallopelejä tms... Me not like.

Barbeque

Perjantaina päästiin tyttöjen kanssa grillailemaan yhden saksalaisen pojan asuinpaikkaan, joka oli todella upea! Tai siis maisema oli ihana (tehtiin maisemasta blogin oletuskuvakin!). Muutenkin täällä on todella paljon vuoristoa ja koko kaupunki on hyvin mäkinen. Siksi siis mentiin vain tyttöjen kesken, että muuten meiltä olisi tullut liikaa väkeä, eikä se poika halunnut koko hostellin porukkaa sinne. Paikalle päästiin taksilla, joka maksaa aina 9$/pää jos menee tähän lähialueille. 

Taksimatka viiden hengen voimin grillailemaan

Olisi pitäny ottaa niistä makkaroista kuvia ennen paistoo jne, koska täällä makkarat eivät ole leivoksia eivätkä esipaistettuja. Ne on ilmeisesti aikailailla saksalaisia makkaroita, oikeeseen suoleen tehtyä maustettua jauhelihantapaista mönjää.Tuntuma suussa ei ole kauheen kiva, vaikka maku olikin ihan hyvä.

Possu Windhoekin kukkuloilla

Me ei viitsitty rillutella kauheen myöhään, koska seuraavana päivänä (eilen) oli ensimmäinen koulupäivä. (joo, lauantaina!) Haluttiin olla fressejä, mutta niin ei oikein käynyt kun kaikki nukkuivat yönsä kuumuuden vuoksi huonosti. Perjantaina oli 41 lämmintä ja lauantaina ilmeisesti sitäkin lämpimämpi, joten villasukat ovat saaneet pysyä kaapissa! Saatiin yhdeltä Namibialaiselta Immanuelilta kyyti sen lava-autolla kotiin. Oli kiva tutustua johonkin varmasti luotettavaan paikalliseen!

BBQ ilta saksalaisten kanssa

Eilen tosiaan oli se ensimmäinen koulupäivä ja se meni lähinnä koittamatta olla nukahtamatta. Istuttiin isossa auditoriossa ja kuunneltiin paljon juttuja, jotka ei oikeastaan kuuluneet meille, mutta sama se. Koulusta oli päivällä puolentoistatunnin ruokatauko, joka oli todella hyvä juttu! Neljän jälkeen alkoi kuljetukset uima-altaalle, jossa meitä about 1500 opiskelijaa varten tyhjennettiin koko alue muista ihmisistä ja me saatiin pari limpparitölkkiä ja grilliruokaa. 

Etsi Anniina ja Jari :D

Syömisen jälkeen mentiin uimaan ja olo oli kuin taivaassa! Nautittiin ihan täysin rinnoin ihanasta ilmasta ja uima-altaasta. Ainut vähän outo juttu oli, että ihmiset salakuvasivat meitä ja Ellin sanoin tuntui siltä kuin oltaisiin sirkusfriikkejä. Joku poika sitten uskaltautui ihan oikeesti altaalla tuleen meidän viereen kuvaan ja kun päästiin sieltä pois niin joku muukin halusi kuvan. Ilta kuunneltiin Afrikkalaisia esiintyjiä (mm. tonne ylös linkattua Blossomia, jonka ääni on todella kaunis!). Innostuttiin tanssimaankin ja saatiin uusi Afrikkalainen ystävä, jonka nimi on Amor! Amorilta melkein varastettiin laukusta tavaraa. Onneksi meidän pojat olivat skarppeina vahtimassa laukkuja niin mitään vahinkoa ei ehtinyt tapahtumaan. Muuten ilta menikin tosi kivasti! Oltiin puoli 10 aikaan hostellilla ja juteltiin iltamyöhään...

Altaalla Auringonlaskun väreissä

Päivä oli kyllä todella pitkä, mutta todella kiva. Se oli jännä, että vaikka koko päivän tehtiin jotain niin väsyä ei meinannut näkyä... Kuumuudesta huolimatta me kaikki saatiin ihmeen hyvin nukuttua!